LAUKKOSKEN TAIMI

LAUKKOSKEN TAIMI 100-vuotta

1909-2009
 


SEURALEHTI, 100-vuotisjuhla vihkonen 17.5.2009

KUVIA VIIMEISESTÄ JUHLAVALMISTELUKOKOUKSESTA 7.5.2009 TUOMISILLA

KUVIA JUHLAVALMISTELUISTA 16.5.2009

KUVIA TAIMEN 100-vuotijuhlasta 17.5.2009

PORSTUAssa Taimen 100-vuotis juhlista 17.5.2009 (lisää kuvia)
 

TAIMEN TIIVISTETTY 100 vuotinen HISTORIA

 
Arvoisat juhlavieraat. Pornainen oli urheilu- ja ennen kaikkea hiihtopitäjä jo reilut sata vuotta sitten. Urheiluharrastus virisi 1900-luvun alussa Laukkosken kylässä, kun silloinen Suomen Kaartin upseeri Vihtori Kalkkinen alkoi järjestää pikkupojille hiihtokilpailuja Kotojärven jäällä. 1900-luvun alkupuolelle Pornaislaiset hiihtäjät, Pornaisten Hiihtoseuran nimissä, hankkivat mainetta ja kunniaa Porvoon voimistelu- ja urheilupiirin kilpailuissa voittaen mm. vuonna 1907 ja 1908 seurojen välisen sarviviestin.Porvoon seudun hiihtokilpailuissa.

Talvella 1909 Pornaislaisten työväen yhdistysten hiihtäjiltä evättiin osallistumismahdollisuus Pornaisten hiihtoseuran järjestämiin edistysseurojen kilpailuihin. Vielä samana päivänä, 20. helmikuuta 1909, kokoontui joukko työväenyhdistyksen jäseniä Niko Päivärinnan torppaan Hevonselän kylään ja siellä äkkiä laaditut säännöt tulivat hyväksytyksi. Uuden seuran nimeksi tuli Pornaisten työväenyhdistysten hiihto- ja urheiluseura ja seura liittyi jäseneksi Suomen Urheiluliittoon. Jäsen numero yksi oli Väinö Soini.

Seuran perustajajäseninä oli 18 miestä ja yksi nainen. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Rikhard Salo, sihteerinä Oskari Hietanen ja rahastonhoitajana Wilhelm Tuominen. Kuvassa seuran perustajajäseniä seuran 50-vuotisjuhlassa: vasemmalta Evert Salo, Emil Niklander, Rikhart Rinne, August Fredriksson, Emil Laakso ja Rikhart Salo. Pornaisten Työväenyhdistysten hiihto- ja urheiluseuran toiminta alkoi vilkkaana. Uuden seuran perustamisen myötä Pornaisten hiihtoseuran toiminta loppui. Pitäjään perustettiin kolme osastoa; Laukkoskelle, kirkon seudulle ja Halkiaan sekä myöhemmin Nikkilän sairaalan rakennustöiden alettua myös Nikkilään. 
Osastojen välisiä kilpailuja harrastettiin monessa lajissa; tasamaahiihdossa joka myöhemmin 1920-luvulla muuttui murtomaahiihdoksi, murtomaajuoksussa, yleisurheilun otteluissa, ammunnassa ja näyttelemisessä. Porvoon alueen ja Suomen talvikisoissa tuli menestystä seuran urheilijoille.

Vaikka seuran harrastamat lajit olivat yksilölajeja, korostui eri lajeissa kiertopalkinnoista kilpaileminen joukkueena. 1910 seura otti ensimmäisen kerran osaa omalla nimellään Porvoon piirin seurojen väliseen hiihtokilpailuun, joista tuliaisina seuran hiihtäjät toivat mukanaan kiertopalkinnon. Kuvassa Pornaislaisia hiihtäjiä voitetun kiertopalkinnon ympärillä. Kiertopalkinnon lisäksi Pornaislaiset hiihtäjät toivat mukanaan kuusi mitalia kymmenestä.

Vuonna 1911 seuran nimi muutettiin Pornaisten Taimeksi. Taimessa urheili kaikki Pornaisten urheilijat ja se oli ainoa liittoon kuuluva urheiluseura Pornaisissa. Samana vuonna Taimen Hilma Kalliomäki voitti Hämeenlinnassa Suomen mestaruuden 5km hiihdossa

1910- luvulla seurassa harrastettiin monipuolisesti eri lajeja: hiihtoa, murtomaajuoksua, yleisurheilun otteluita, painia ja voimistelua. Taimen jäsenmäärä oli 30-100 henkilöä. Juoksussa ja hiihdossa järjestettiin useita kertoja piirinmestaruuskilpailuja ja painissa piirikunnallisia kilpailuja.

Mestaruuksia ja muita palkintosijoja Taimen urheilijat voittivat tukuittain. Vuodet eivät olleet toistensa sisaria; Oli talvia, jolloin menestystä ei tullut lainkaan ja seuraavana vuonna taas seuran jäsenet putsasivat palkintopöydät. Seuran toimintaa rahoitettiin yhdessä Työväenyhdistyksen kanssa järjestetyillä iltamilla ja näytelmillä. Kuvassa vasemmalla Riku Rinne pitkien tasamaahiihto suksiensa kanssa ja oikealla Riku noin 70-vuotiaana veteraanina.

          
Kansalaissodan jälkeen vuonna 1919 Taimi alkoi jälleen toimia aktiivisesti. Tosin Halkian ja kirkon seudun osastot eivät saaneet toimintaansa käyntiin ja Nikkilän osasto oli lopetettu 1915 sairaalan rakennustyön valmistuttua. Näin ollen ainoana toimivana osastona jatkoi Laukkosken osasto. Työväen voimisteluseurat erotettiin Suomen voimistelu- ja urheiluliitosta vuonna 1919. Erottamisen seurauksena perustettiin Työväen Urheiluliitto 26.1.1919 Helsingissä 56 seuran voimin, joista yksi oli Pornaisten Taimi. Lisäksi Taimi oli perustamassa TUL:n Porvoon piiriä ja piirin johtokuntaan valittiin Taimelaiset Vihtori Laine ja Toivo Aaltonen.  
1920-luvun puolenvälin paikkeilla Taimen nimi muutettiin Laukkosken Taimeksi. Perinteisten lajien rinnalle Taimen toimintaan tuli pyöräily, jossa myös järjestettiin piirinmestaruuskilpailuja ja muutenkin kilpailtiin menestyksekkäästi.
Alkuvuosikymmenten urheilullisesti menestyksekkäimpiä Taimelaisia olivat Rikhard Salo ja Eemeli Niklander. Molemmat niittivät mainetta niin hiihdossa, pyöräilyssä kuin juoksussakin. Lisäksi Rikhard hankki menestystä myös painissa Helsingissä tehdyn harjoittelun tuloksena.
1920- ja 1930-luvuilla naiset tulivat yhä voimakkaammin mukaan Taimen urheilutoimintaan. Kilpailullista menestystä saatiin perinteisissä lajeissa ja varainhankinta hoidettiin iltamin, kunnes sotavuodet 1939-1944 hiljensi Taimenkin toiminnan.

Sotien jälkeen Taimen toiminta virisi verkalleen. Kilpailulajeina jatkui hiihto ja yleisurheilu, joissa kilvoiteltiin seuraotteluissa naapurien kyläseurojen kanssa. Kilpakumppaneina olivat mm. Särkijärven Yritys, Korttian Sisu, Juornaankylän Urheilijat ja Nummisten Kunto. Myöhemmin seuraotteluja on käyty mm. Kerkkoon Eskojen, Jokelanseudun Sammon, Haarajoen Urheilijoiden ja Halkian Alun kanssa.

Uusi Laukkosken työväentalo valmistui vuonna 1951. Työväentalo toimi edelleen seuran toiminnan keskipisteenä. Hiihdon ja yleisurheilun lisäksi työväentalon pihalla muun muassa pelattiin lentopalloa Taimelaisten rakentamalla kentällä. Lentopallon peluun jälkeisestä levyjen soitosta kehkeytyi varainhankintakeino, kun sen myötä alettiin järjestää työväentalolla tansseja keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. 50 pennin pääsylipputuotoilla hankittiin seuralle toiminnan kannalta tarpeellisia välineitä. Tanssit jatkuivat 1950 ja 1960 luvut.

Tasamaahiihto oli mennyttä aikaa ja hiihdossa kilpailtiin lyhyemmillä suksilla vaihtelevassa maastossa. Kuvassa tyylinäytteen antaa Keijo Nurmi, joka vain 18-vuotiaana vuonna 1952 aloitti sihteerinä järjestöuransa Taimessa. Vuosina 1955 - 1960 Keijo toimi Taimen rahastonhoitajana ja vuodesta 1961 aina vuoteen 2004 Taimen puheenjohtajana. Vuonna 2006 Keijosta tuli Taimen kunniapuheenjohtaja ja hän on edelleen vaimonsa Irjan kanssa Taimen kantavia voimia.

Sotien jälkeen vielä 1950-luvullakin osa Taimen perustajajäsenistä toimi edelleen seurassa. Vuonna 1959, silloisessa Uudenmaan Sanomissa, julkaistiin laaja muistelojuttusarja Laukkoskelaisten veteraanien muistoista Taimen alkuvuosikymmeniltä. Yhtenä muistelijana oli Taimen perustajajäsen Rikhard Salo, joka kuvassa palkintokaappinsa edustalla.

Neljän seuran seuraottelu, Taimi, Alku, Haarajoen Urheilijat ja Jokelanseudun Sampo, elivät kulta-aikaansa aina 1960 - 1980 luvut. Seurojen välisistä voimasuhteista miteltiin niin yleisurheilussa, hiihdossa kuin viestihiihdossakin, kunkin seuran toimiessa vuorollaan kilpailujen järjestäjänä. Seuraottelut olivat seuratoiminnan voimannäyte kymmenine kilpailijoineen.

Siirryttäessä 1970-luvulle, elivät 1940-luvun sotien jälkeen mukaan tulleet Taimelaiset aktiivisinta seuratyönaikaa. Toiminta jatkui vilkkaana perinteisissä Taimen lajeissa, hiihdossa ja yleisurheilussa. Kilpailuihin osallistuttiin ympäri Suomea aina Suomen Mestaruuskisoja myöden.

Seuraottelut kolme kertaa vuodessa olivat seuratoiminnan näytön lisäksi seurahenkeä nostattava kilpailumuoto. Useampi kymmenpäinen joukko Taimelaisia osallistui kulloinkin vuorossa olleeseen otteluun. Harrastustoiminnassa alkoi jumppa Jokimäen koululla, joka keräsi viikoittain lähes 20 nuorta.

1970-luvulla Taimelaiset menestyivät laajalla rintamalla niin piirinmestaruuskilpailuissa kuin kansallisissakin kilpailuissa. Menestystä tuli sekä juoksussa että hiihdossa. Niin talvella hiihdossa kuin kesällä maantiejuoksuissa Taimen omien kilpailujen järjestämispaikkana oli Irja ja Keijo Nurmen pihapiiri. Omien kilpailujen osallistujamäärä oli useissa kymmenissä.

1970-luvun lopulla hiihdon kilpailukeskuksena toimi Koskisen tallien viereinen pelto. Metsään raivattiin 3 ja 5 kilometrin mittaiset ladut. Ladunhoitoon hankittiin moottorikelkka. Joka talvinen hiihtokoulu keräsi vuosittain suuren joukon lapsia harjaannuttamaan hiihtotaitoja.

1980-luvun alkupuolella kymmenisen Taimelaista niin nuorten kuin aikuistenkin sarjoissa kilpaili menestyksekkäästi eri puolilla Suomea. Kari ja Tapio Nurmi vakiinnuttivat paikkansa hiihdon yleisessä sarjassa kansallisella kärkitasolla.

Perinteisten lajien juoksun ja hiihdon osallistujamäärä oli 80-luvun alkupuolella edelleen suuri, mutta pikku hiljaa 80-luvun loppua kohden perinteisissä Taimen kilpailulajeissa osallistujamäärä alkoi vähentyä.

Taimen näkyvyys lähiseudun lehdissä lisääntyi menestyksen myötä huomattavasti. Seuran kilpailijoiden menestys sai viikoittain palstatilaa joka omalta osaltaan toi uusia toimijoita Taimeen mukaan. 1980-luvun alusta aina 1990 luvun alkupuolelle Taimi järjesti useampana vuonna piirikunnalliset hiihdot sekä muutaman kerran piirinmestaruushiihdot ja piirinmestaruusviestit.

1980-luvun alkupuolella Taimen toiminta laajeni huomattavasti. Muun muassa lentopalloa pelattiin talvella ulkona, kesällä sisällä ja pöytätennistä sekä voimailua harrastettiin täällä työväentalolla. Yleisurheilussa oli kesäisin harjoituksia kerran viikossa ja hiihdossakin pidettiin yhteisharjoituksia. Sarjakilpailuja järjestettiin niin hiihdossa kuin juoksussakin ja kesäisin muiden seurojen kanssa ikäkausikilpailuja yleisurheilussa. Lisäksi esimerkiksi uimassa käytiin isolla ryhmällä useampi kerta vuodessa.

Juniorijalkapallo tuli mukaan Taimen toimintaan 1980-luvun alussa. Jalkapalloa harrastettiin Taimessa muutaman juniorijoukkueen voimin. Jalkapallojoukkueet osallistuivat mm. Uusimaan korttelipalloon, uudenmaan sarjoihin sekä piirijuhlien jalkapalloturnauksiin ja muihin turnauksiin.  Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti erilaisiin tempauksiin. Kuvassa ”pyöräillen kuntoa” -pyöräilyviestin maaliintulo.

Kotojärven ympärijuoksu juostiin ensimmäisen kerran vuonna 1982 ja osallistujia oli 54. Kilpailukeskuksena on alusta alkaen toiminut Jokimäen koulu ja reitit ovat edelleenkin lähes identtiset ensimmäiseen vuoteen verrattuna.

Kotojärven ympärijuoksu lunasti nopeasti paikkansa Uudenmaan hölkkä tarjonnassa. Tapahtumasta tuli hölkkäkauden alueellinen päätöstapahtuma, joka keräsi vuosittain kovan tason kansallisia juoksijoita ja suuren joukon kuntoilijoita.

1980-luvun puolessa välissä jo Taimen muutenkin aktiivinen toiminta laajeni lasten satujumppiin, liikuntakerhoihin ja naisten aerobicciin. Harjoituksia järjestettiin Pornaisten yläasteella ja Jokimäen koululla. Aktiivisia osallistujia oli kymmenittäin. Tyttöjen voimisteluryhmä osallistui myös kilpailuihin sekä piiri- ja liittojuhlien kenttäohjelmaesityksiin.

. Taimi on historiansa aikana osallistunut aktiivisesti sekä piirijuhliin että liittojuhliin. 1980- ja 1990-luvuilla juhlille osallistuttiin suurella joukolla, suurimmallaan osallistujamäärä oli Hämeenlinnan piirijuhlissa 1982, jolloin Taimelaisia oli mukana 59 jäsentä.

Pornaisten koulukeskus ja nykyinen liikuntasali valmistui vuonna 1988. Taimen 80-vuotisjuhlia vietettiin koulukeskuksen uudessa liikuntasalissa keväällä 1989. Uuden kuntosalin löysi joukko Pornaislaisia nuoria ja harrastuksen lisääntymisen myötä Taimen lajitarjonta laajeni voimannostoon. Tiivis ja aktiivinen voimannostoryhmä kilpaili menestyksekkäästi, saavuttaen useita mitaleita aina Suomen mestaruustasoa myöden. Vuosina 1992 - 1995 järjestettiin kesäisin urheilukentällä Pornaisten vahvamieskilpailut, jotka keräsivät vuosittain 300 - 500 katsojaa ja ilmassa oli oikeaa karnevaalitunnelmaa. Vuoden 1997 alusta voimannostajat perustivat oman seuran, Pornaisten Heayvy Teamin.

 

Urheilu- ja liikuntatoiminnan lisäksi Taimen toiminnassa on aina ollut tärkeässä osassa erilaiset kaikille avoimet ulkoilu- ja virkistäytymispäivät. Raittiusiltamia järjestettiin aina 1980-luvulle saakka ja 1980-luvulta tapahtumat siirtyivät enemmän ulkotapahtumiksi.

. Koulukeskuksen liikuntasalin valmistumisen myötä Taimi aloitti liikuntakerhotoiminnan Pornaisten keskustassa. 1990-luvuna alun valtakunnallisen urheilun yhdentymisen jälkeen Taimi oli aktiivinen, jotta Pornaistenkin seuratoiminta olisi saatu uudelleen organisoitua. Valtakunnallisen yhdentymisen jälkeen Taimi ja Pornaisten Vilpas saivatkin yhteistoimintaa aikaiseksi, mutta laajempi yhteistyö ei valitettavasti Pornaisissa ottanut onnistuakseen. Liikuntaleirit olivat vuosittain liikuntakerholaisten kesätapahtuma.

90 vuotista taivaltaan Taimi juhli liikkumisen merkeissä Kotojärven ympärijuoksun yhteydessä 1999. Taimi ja Eduskunnan urheilukerho kisailivat juoksun yhteydessä joukkuekilpailussa. 2000-luvulle Taimi siirtyi toimivana ja aktiivisena seurana.

Tutustuessani Laukkosken Taimen alkuvuosiin, koin suurta ylpeyttä saada toimia näin perinteikkäässä ja ansiokkaasti toimineessa seurassa. Alkuvuosien aktiivisuus ja toivottavasti myös henki näkyvät edelleen Taimen toiminnassa. Nykyisin meitä Taimelaisia on noin 200. Me nykyiset Taimelaiset kunnioitamme ja arvostamme Taimen pitkiä perinteitä.

Hiihto ja juoksu ovat edelleen Taimen kilpailulajeja. Taimen toiminnan painopisteinä on nuoriso- ja terveysliikunta. Kilpailullista menestystä tuovat Suomen Mestaruustason veteraaniurheilijat, joista kuvassa palkitut SM- ja MM-mitalistit Veli Janhunen ja Kari Nurmi.

Liikuntakerhot ovat jatkuneet Pornaisten koulukeskuksessa katkeamatta jo lähes 20 vuotta. Kerhoihin osallistuu viikoittain 40-50 lasta ja nuorta.

Yksi Taimen toiminnan keskuspaikka on 2000-luvun alussa valmistunut Hyötinmäen kuntorata. Radalla järjestetään talvisin sarjahiihtoja, hiihtokoulu ja talvitapahtuma, Keväisin ja syksyisin vuorossa on maastojuoksut.

Erilaiset avoimet tapahtumat ja monenlaiset talkoot ovat edelleen tärkeässä roolissa Taimen toiminnassa. Tapahtumina ovat muun muassa myyjäiset, kotapäivät, nuotioillat, talvitapahtuma ja pikkujoulut.  Terveysliikunnan ja yhteisöllisyyden näkökulmaa arvostetaan toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Liikuntaleiri Isojärven leirikeskuksessa on monille lapsille ja nuorille kesän kohokohta. Tänä kesänä leiri järjestetään jo 14 kertaa, noin 25 leiriläisen voimin.

Kotojärven ympärijuoksu on Taimen toiminnassa syksyn suurtapahtuma. Juoksu päättää omalta osaltaan alueen hölkkätapahtumakauden. Osallistujamäärä on ollut 150 juoksijan molemmin puolin, osanottajaennätys on vuodelta 2006 jolloin juoksijoita oli 187. Tulevana syksynä, 18. päivänä lokakuuta, Kotojärven ympärijuoksu juostaan jo 28. kerran ja tänä vuonna juoksu juostaan Taimen 100-vuotis juhlajuoksuna. Toivotan teidät kaikki tervetulleeksi uudelleen syksyllä tänne Laukkoskelle ja silloin juoksun merkeissä.